Onko shakki sinusta vaikea peli, tai tammi? Pelasitko niitä ollessasi nuori, tai nykyään online pelinä? Pelaatko itsesiassa online pelejä itse? Nykyään nimittäin joka toinen suomalainen aikuinen pelaa aktiivisesti jotain nettipeliä ja mm. PAF nettikasino ja sen pelit ovat hyvinkin suosittuja aikuisten vapaa-ajan vaihtoehtoina. Millaisia pelejä markkinoilla aikuisille on, ja millaisia pelejä itseasiassa halutaan pelata?
Aikuiset suomalaiset ovat kauan olleet eurooppalaisissa tilastoissa irlantilaisten kanssa korkealla rahapelaamisen määrissä. Pelaamisen siirtyessä entistä enemmän nettiin ja mobiiliin, ovat siinäkin etunenässä Pohjoismaat, britit ja irlantilaiset – erona näissä kaikissa on vain se, että muissa EU-jäsenvaltioissa on rahapelaamisen markkinat ovat kilpailuja ja Suomessa toimii yksi taho – joskin suomalaiset pelaavat entistä enemmän esimerkiksi Maltan lisenssillä toimivalla nettikasinoilla.
Pelaamisen syyt ja seuraukset
Aikuisten vapaa-aika on lisääntynyt huomattavasti koko 2000-luvun ajan, ja samalla talouksille on myös tullut lisää rahaa käyttää vapaa-aikaan. Tämä on myös tuonut tullessaan paljon uusia palveluita nimenomaa aikuisille suunnattuna, mutta se on tarkoittanut myös sitä, että aikuisten pelaamiseen käyttävä aika on ollut mahdollista kasvaa nykyisiin lukemiin. Samalla vielä mobiiliteknologian kehittyminen on tehnyt pelaamisesta aika- ja paikkariippumatonta. Se, että mobiilipelaaminen on vain kasvanut ja kasvaa edelleen, tarkoittanee sitä, että varsinaisten tietokoneiden kokonaismarkkinat ovat kodeissa pienentyneet, mutta vastaavasti kun pelejä ja pelaamista on enemmän tarjolla, ovat pelikoneiden markkinat kasvaneet. Pelikoneissa suurin kysymys on, mitä pelejä pelaaja pelaa? Jos pelit ovat pääosin ajanvietepelejä netissä tai vaikkapa nettikasinoiden kolikkopelejä tai livepelejä, ei itse tietokoneen tarvitse olla kovinkaan järeä, mutta jos pelaaja tykkää pelata upeilla grafiikoilla, liikkeillä ja tapahtumilla sävytettyjä pelejä, pitää pelaajan jo panostaa enemmän tietokoneen näytönohjaimeen, prosessoriin sekä itse näyttöön, näppäimistöön sekä pelihiireen. Pelihiiri, kuten näppäimistö ovat muuten asioita, joita ei pitäisi ostaa ”sokkona”, vaan itse testaamalla – kalliskin hiiri voi yksinkertaisesti olla sellainen, että se ei ”sovi” pelaajan käteen, ja paras markkinoiden näppäimistökin voi olla sellainen, mistä ei itse pidä – siksi laitteita pitäisi aina päästä itse kokeilemaan ennen ostopäätöstä.
Ensimmäiset autonrenkaat olivat valkoisia
Olet varmasti vanhoissa elokuvissa sekä valokuvissa nähnyt kuinka ennen vanhaan autojen renkaat olivat valkoisia – ja itseasiassa näin olikin aina ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Valkoiseen, tai itseasiassa vaaleaan sävyyn on luonnollinen selitys: kumi on luonnostaan vaalea, ei musta. Musta väri autonrenkaisiin tulee hiilimustasta eli kimröökistä, mitä alettiin lisätä autonrenkaiseen sodan jälkeen. Kimrööki vastaavasti oli perustaltaan nokea, joten renkaat saivat uuden värin.
Vanhat renkaat eivät myöskään kestäneet läheskään niin paljon kuin nykyajan renkaat. Ne olivat myös kapeampia, ja kestivät keskimäärin alle 8000 kilometriä.
Kimröökin sanottiin lisäävän renkaiden kestävyyttä ja siksi mm. Michelin alkoi lisätä 25-30 % hiilimustaa renkaisiin. Sen sanottiin myös parantaneen renkaiden pitoa. Mutta hiilimustan lisäämisen taustalla oli myös toinen syy, joka kuulostaa huomattavasti todenmukaisemmalta: eli sodan jälkeen Euroopan teollisuuden resurssit olivat rajatut ja raaka-aineista oli pulaa – kumi piti osittain korvata jollain toisella tuotteella, jotta autoteollisuuden rattaat pysyivät liikkeellä. Ennen hiilimustaa rengasvalmistajat olivat keksineet käyttää kumiseoksessaan sinkkioksidia. Ensimmäisen maailmansodan uhatessa sinkkioksidia tarvittiin kuitenkin kasvavissa määrissä aseteollisuuden tarpeisiin, sillä sinkki on esimerkiksi hylsyissä käytettävän messingin toinen pääraaka-aine.
Autoilu, renkaat ja 2020-luku
Mediassa puhutaan eniten renkaiden suhteen renkaiden vaihdosta talveksi ja kesäksi. Autoilijoille muistutetaan taloudellisesta ajosta, renkaiden tarkastuksista yms, mutta kuinka moni autoilija oikeasti säännöllisesti tarkastaa rengaspaineet? Nykyaikaisissa autoissa on omat sensorinsa ja seurantansa renkaiden paineille, ja auto huomauttaa kuskia, mikäli rengaspaineet eivät ole kunnossa – mutta vanhemmissa automalleissa tämä pitää tehdä itse, manuaalisesti ja yleensä käymällä paikallisella huoltoasemalla, tai korjaamolla, jollei lähellä ole palvelevaa huoltoasemaa.
Eikä renkaiden tarkastuksia pidä väheksyä sillä, renkaiden kunto on tärkeää sekä turvallisuuden että ympäristön kannalta. Renkaat ovat olleet riskitekijänä 15 prosentissa henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa 2000-luvulla. Jos satunnaisia rengasratsioita ei järjestettäisi, voisi tuo luku olla talvisin huonompikin.
Renkaiden vaihdon yhteydessä rengasliikkeet tarkastavat, että renkaiden urasyvyys on riittävä. Laki edellyttää, että urasyvyys on kesärenkaissa vähintään 1,6 milliä ja talvirenkaissa 3 milliä. Kesärenkaissa suositellaan kuitenkin 4 millin ja talvirenkaissa 5 millin urasyvyyttä.
Kannattaa myös muistaa nykyaikana, että jos annat naapurin ”Jussin” tulla pihallesi vaihtamaan renkaat, se on kuitenkin sinun omalla vastuullasi, että renkaat ovat asennettu oikein, että niiden rengaspaineet ovat kunnossa ja renkaiden pyörimissuunta on oikein. Mutta jos viet autosi autoliikkeeseen tai korjaamolla renkaiden vaihtoon, on vastuu liikkeen – tämä on hyvä muistaa renkaita vaihtaessasi.