Leuto talvi tekee hallaa sekä sora- että asfalttiteille ja varsinkin autojen alustarakenteet, vanteet ja renkaat ovat koetuksella. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Heikki Nurmela muistuttaa, että sekä päällystettyjen että päällystämättömien teiden reuna-alueet ovat nyt normaalia pehmeämpiä, mikä lisää myös tieltä suistumisen vaaraa.
Sora- ja kestopäällystetiet ovat koko talven kestäneen leudon sään takia kuoppaisia. Huonokuntoiset tiet voivat aiheuttaa mm. alusta-, rengas- ja vannevaurioita. Rapautuneella kestopäällystetiellä on myös enemmän irrallista soraa ja kiviä, jotka aiheuttavat tuulilasi- ja maalivaurioita. Renkaiden nastat tekevät veden kanssa uria asvalttiin ja uriin jäänyt vesi voi aiheuttaa sään jäähtyessä yllättäviä vaaratilanteita autoilijoille, kuten ulosajoja ja törmäyksiä ajoneuvon hallinnan menettämisen seurauksena. Pitkään jatkuneet sateet ja kova tuuli voivat aiheuttaa herkillä alueilla vedenpinnan nousun tielle, mistä voi ääritilanteissa johtua moottorivaurioita.
”Vaaratilanteita voi ehkäistä ennakoivalla ajotavalla ja pitämällä riittävää turvaväliä edellä ajavaan. Uudemmissa autoissa asian pystyy hoitamaan pitämällä esimerkiksi adaptiivisen vakionopeussäätimen päällä. Talvirenkaat kannattaa myös pitää säädösten mukaisina ja rengaspaineet on hyvä tarkistaa, jottei tule yllätyksiä”, sanoo Nurmela.
Nurmelan mukaan jotkin ei-alkuperäiset vanteet ovat sen verran heikkolaatuisia, että ne voivat vaurioitua ilman ulkoista syytä. Näiden tilanteiden tunnistaminen vaatii asiantuntemusta ja kokemusta. Aina ei ole siis kyse tiestä johtuvasta seikasta, vaan tuotteen laatuongelmasta.
Tien kunnossapidosta vastaa lähtökohtaisesti tien pitäjä, jonka puoleen voidaan kääntyä, jos autoon tulee tiestöstä johtuva vika. Tienhoidon vastuullisen tahon selvittäminen ei kuitenkaan ole aina helppoa. Lisäksi pitää muistaa, että mahdollisten korvausten saaminen edellyttää laiminlyöntiä tienpidossa. Pelkkä huono tiestön kunto ei siis välttämättä riitä.
“Puolueettomat tavarantarkastajat voivat asiantuntemuksellaan tuoda merkittävää lisäarvoa vaurioiden syyn selvittämiseen sekä korjauskustannusten arviointiin”, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.
Harjun mukaan korvauksia hakevien tulee aina mm. selvittää vauriotapahtuman tarkka aika ja –paikka ja esittää selvitys vaurioista ja niiden korjauskustannuksista.
Lähde: STT Info